Kävin eilen hakemassa Vidan meille. Voi sitä riemun määrää, kun näimme. Vida riemuissaan ja iloinen jälleennäkemisestä!!! Se on aina ihana huomata kuinka hyvän suhteen on saanut luotua sijoituskoiraan, joka asuukin muualla. Hän muistaa minut ja meidän muunkin väen. Vida on ollut useasti meillä käymässä, nähty näyttelyreissuilla, treeneissä ja on Vida ollut meillä hoidossakin muutamia kertoja. Nyt on helppo sitten sopeutua meidän laumaan.
Ja kovin on mammakoira kantavana :) Eilen oli tasan kuusi vkoa ensimmäisestä astutuksesta ja massu on jo mukavan kokoinen. Kolmisen vkoa vielä olisi odotettavaa... Jännittävää.
Odotin, että meille tullessaan, Vida hiukan nirsoilisi alkuun ruoan kanssa. Mutta mitä vielä. Ei ollenkaan ronklailua :)) Vauvat käyttävät energiaa ja mammakoiralla ei ole paha olo eli mitäpä siinä sitten nirsoilisi. Ruoka on siis maistunut. Hyvä niin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti